tiistai 23. elokuuta 2016

Ruisunikko ja Ginsberg

Rasvassa tirisevä ihra
                      massuttaa
Jokamiehen
              elohopeamassalla paikatuissa hampaissa.
Parasta-ennen-huomista
            leipomon rehusämpylä
                          päästää kuolonkorahduksen
nälkäisessä kurkussa
          valuessaan alas
pahoinvointivatsaan.
Huomenna kaikki on peräsuolessa!
Huomenna kaikki on peräsuolessa!



Lainaus teoksesta:

Ruisunikko (Papaver dubium) ja Höyryävä teekuppi. (1997)
Sulo A. Savon 70 v. ja Allen Ginsbergin 71 v. sekä Ruisunikon kunniaksi julkaistu teos.
ISBN 951-97690-2-1. Manuscript -63 ry


Reposaaressa on painolastikasveja, mm. Ruisunikkoa, jota ei kovin runsaasti muualla esiinny.

Sulo A. Savo minullekin yhden salaisen kasvupaikan kerran näytti, josta tässä runossa myös tavallaan siis kiitin.

Muuten runoelma hihkuu myös Allen Ginsbergiä.




Irwin Allen Ginsberg (3. kesäkuuta 1926 Newark – 5. huhtikuuta 1997 New York) oli yhdysvaltalainen runoilija. Hän oli beat-liikkeen johtohahmoja ja oli myös vahvasti mukana 1960-luvun hippiliikkeessä. Ginsberg on juutalaistaustainen, ja hänen sukunsa nimi on alun perin Ginsboig. (Wiki)


Ps.
Ruisunikko-teoksen tässä otteessa on myös vahvasti mukana Porilaisen Hannes Tiiran kanssa käytyjen keskustelujen kaikuja. (Niistä tämän enempää?)

3 kommenttia:

Maurice kirjoitti...

Luin uudellen Ruisunikon v.1997, takasivun
selitysosassa viittaat kahteen runoon;
Huuto on suomennettu , Jerusalem ei.

Aale Tynni suomensi kyllä Jerusalemin
Tuhat laulujen vuotta teokseensa v. 1957,
ja pyynnostäni suomensit sen minulle meillä
1.9.2003, muistatkos; kai se on tallella?!!

maurice tarkkana

Juhani Tikkanen kirjoitti...

Niinpä näkyy, virhe siis tuossa tiedossa. Pitänee korjata uusintapainoksessa? Eli Aale Tynniltä on Jerusalem suomennettu aikoinaan!

Nousiko muinoin jalka tuo
Englannin rinteet vihreät?
Ravitsivatko Karitsaa
Englannin nurmet lempeät?

Ja jumalaiset kasvotko
hohtivat usviin vuoriston?
Saatanan mustain myllyjen
luo Jerusalem noussut on?

Kultainen tuokaa jouseni,
ja tuokaa nuolet halujen,
keihääni: pilvet auetkaa!
Vaununi tuokaa tulinen.

En väsy hengen taisteluun,
pois pane miekkaa ennemmin,
kuin noussut on Jerusalem
vihreään maahan Englannin.


Suom. Aale Tynni

Samalla myös tuo unohtunut Blaken Jerusalemista suomennokseni:



Ja kävelivätkö nuo jalat muinaisina aikoina
Englannin vihreillä vuorilla?
Ja näkyikö Jumalan Karitsa
Englannin viheriäisillä niityillä?


Ja loistivatko Jumalan kasvot
hehkuaan pilvipeitteisille kukkuloillemme?
Ja oliko Uusi Kaupunki rakennettu
näille synkille Paholaisen kukkuloille?

Tuo minulle jousi palavan kullan,
Tuo minulle himoni nuolet
Tuo minulle keihääni, Oi Taivaan pilvet!
Tuo minulle minun tuliset vaununi.


En luovuta henkien taistelua,
enkä anna miekkani levätä
kunnes olemme rakentaneet Uuden Kaupungin
Englannin viheriäisille niityille.


Transl. Juhani Tikkanen 1.9.2003 AD

ja vielä alkuperäinen teksti, copyright William Blake:

William Blake, Jerusalem


And did those feet in ancient time
Walk upon England's mountains green?
And was the holy Lamb of God
On England's pleasant pastures seen?


And did the Countenance Divine
Shine forth upon our clouded hills?
And was Jerusalem builded here
Among these dark Satanic mills?


Bring me my bow of burning gold:
Bring me my arrows of desire:
Bring me my spear: O clouds unfold!
Bring me my chariot of fire.



I will not cease from mental fight,
Nor shall my sword sleep in my hand
Till we have built Jerusalem
In England's green and pleasant land.


Maurice kirjoitti...


Kiitokset julkaisusta 13 vuoden takaa,
oli minulla textit tallessa kolmella
tietsikalla + varmuuscopyt!

terv. maurice