torstai 31. heinäkuuta 2014




Aamukahvilla
nukkumattomat unet
kuin kuumaa ilmaa




keskiviikko 30. heinäkuuta 2014




noustaan jo ylös -
ei kuu vaan sinun iho
piti hereillä








Mikä meteli!
Metsälammen kaakkuri
lähtee nukkumaan!




tiistai 29. heinäkuuta 2014




ryskyvät äänet
kesken valkoista yötä —
maailma tapahtuu




maanantai 28. heinäkuuta 2014



ukkosen räiske —
aurinkokuuron jälkeen
pari pisaraa



sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Paavo Rintala ja Viipurin muisto





Löysin tuon Paavo Rintalan Velkani Karjalalle kirjan kirjaston poistomyynnistä. Hintaa oli 1,20 € josta kirjasto vielä erikseen lahjoittaa 0,11 € valtion kassaan ALVia.

Eli kirjasto on aikoinaan ostanut kirjan sopimuskirjakaupasta joka siitä silloin jo maksoi ALVin. Sitten kirja oli hyllyssä oman aikansa ja nyt, vuonna 2014 minä sen sieltä jatko-ostin. Käteisellä rahalla.

Jos minä sen myyn vaikkapa Säkkijärveltä kotoisin olevalle kirjojen ystävälleni niin pitääkö minunkin taas maksaa ALV?

Ja jos tapojeni mukaan lahjoitan kirjan niin joutuuko lahjan saaja maksamaan lahja-ALVin?


Paavo Rintalan kirjassa ollaan neukkula-aikaan Viipurissa Intouristin oppaan saattelemana. Kuuluisa historiasta muka peräisin olevaa fraasia toitotetaan: "Viipuri, vanha venäläinen kaupunki" totuutena.

Nyky-neukkulasta päin on historiaa ruvettu taas uudelleen tulkitsemaan ja laajentamaan ilmeisenä tarkoituksena palauttaa Suomen Tasavalta takaisin Isä-Venäjän helmoihin.

Jos historiaa taas pitää ruveta uudelleen murjomaan niin itseasiassa Suomi oli pitkään Ruotsin aluetta. Venäläisethän verisesti ja väkivalloin maamme rosvosivat heikolta Ruotsilta. Jos jotakin palautetaan niin sitten Ruotsille?


Mitä kansakunnan omanarvontunnosta jätetään jälkeen kun suuret ja röyhkeät maantiederosvot meitäkin yrittävät jyrätä?




Kuvaa mietiskellessä ei tunnu lainkaan hassummalta ajatukselta että ihan kuten suomalaisia aikoinaan kävi Espanjan sisällissodassa tasa-arvoista yhteiskuntaa puolustamassa niin siinä kuin jotkut käyvät Syyriassa niin eikö joku voisi värkätä samantapaisia matkoja Ukrainaan pelastamaan Ukrainan kansaa idän uhalta?

Tuntuu olevan nyt vaan tapana

tässä maailmassa
jossa mikään ei enää
ole turvassa


:-(

lauantai 26. heinäkuuta 2014

Pekka Mattilalle kirjoitin kerran runoelmaa

Suomessa on runsaasti taidemaalareita. Pekka Mattila oli yksi joka kannattaisi joskus pitää mielessä.


Katso miten valo elää kankaalla:
jollei väreillä niin millä maalata elämä
märälle kankaalle, raameihin pantavaksi?


'En ole ajatellut kinetiikkaa,
en muutakaan ismiä.
Jos niitä ryhtyy miettimään,
jää moni työ tekemättä.'
*)


'Jos en muuta keksi,
niin otan lankkuaitaa ja maalaan.
Koirankoppinikin olen maalannut monta kertaa,
vaikka ei uskoisi.' *)


Jollei pimeää olisi,
ei kukaan arvostaisi valoa. Ei varjoa.


*) Pekka Mattila



Pekka Mattila, ‘Pohjanlinnan Pekka’, taidemaalari, syntyi 14.4.1943 Tampereella, ja kuoli 21.9.1991 Kankaanpäässä.

Kts aikaisempi postaus:
Mattila




Puutarhassa on valkea tuoli.
Kesäyöt siinä voisi istua,
nyt ehtisit, odottaisi
sumun hälvenemistä:
kuuntelisi värien nousemista.


Löytäisi taivaan
alkukesän valoisina öinä.



Kuvataiteilijoiden copyright-oikeudet ovat niin tiukat että lienee viisainta jättää Mattilan teoksista luvattomat lainaukset näyttämättä julkisuudessa.

Muistan vieläkin kauhulla takavuosien yhtä sinällään räpistelevää näyttelyä Turussa Titanikissa. Näyttelyn vahtisotilas meinasi käydä minuun käsiksi ja uhkasi että lennän katuojaan jos edes yritän käyttää kaulassani roikkuvaa kameraani. En uskalla mainita "taiteilijan" nimeä.



Silmät kuin kamera -
mietin katuojassa
lirisevää kusta

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Mikään maailmassa ei ole koskaan uutta



Lämmin kesätuuli 
eksyy meidän kujalle -- 
pimenevät yöt.





Vilkaisin ulos ikkunasta.
Hilpeänä auringonvalossa
hehkuva taivas


kuin ei mitään
ikinä missään päin maailmaa
tapahtuisi,


ikuinen rauha,
ihmistenvälinen luottamus,


kuin usko siihen
että musiikki ei lopu
kun vinyylillä neula
lähestyy tyhjää keskiötä,


kuin mustaa aukkoa.




Tuulee etelästä. 
Sinkku lokki ajelehtii 
jokea ylös.



Kyseessä taas vanhoja pölyttyneitä HTM-tekstejä. Ei tarvinnut paljoakaan pölyjä pyyhkiä?

:-(


tiistai 22. heinäkuuta 2014

Rivien välissä voisi olla rauhaisa varjo

Vanhoja tekstejä joita ei pidä yhdistää ajankohtaisiin tapahtumiin.

Runothan ovat epäpoliittisia, eivätkä runot saa ottaa kantaa.

Muuten ei saa apurahoja, eikä kutsuta eläkeläisten juhliin täyteohjelmaksi.

:-)





Odotellessaan
sadekuuroja
joki virtaa tyynesti



Äkillinen sadetuuli --
sateenvarjoni on
väärä puoli ylöspäin.



Tuulenpuuska --
märkä puu
pudottaa jättiläisen kyyneliä.

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Mitä vuodenaikaa kirppu edustaa?

Välillä pitää harrastaa vähän teoreettista kolmirivirunoiluakin:


matkatavarat
saavat uuden elämän
kirpputorilla


Pintapuolisesti katsoen tuo ei ole haiku, kigo-sana puuttuu?

Ei se oikein maistu senryuunakaan?

Ja ovatko murhatun ihmisen matkatavarat edes elollisia.


Tavut ovat silti vallitsevien tapojen mukaisia.






Keskellä yötä
kurkistan ikkunasta
että ovatko
kaikki sadepisarat
asettuneet levolle.



Lisää vanhempia HTM-tekstejä tänne "sotapakolaisiksi":

Yhdellä 
 hyvin heitetyllä 
  katukivellä 
pystyy tappamaan ihmisen. 

 
Kun ihmiset loppuvat 
 on kaupungissa  
vielä muutama kadullinen 
  lisää kiviä. 




Viime vuosisadan alussa erimielisyyksiä ilmaistiin heittelemällä katukiviä hallitsijoiden miliisijoukkoja vastaan, vai miten niitä osapuolia tänään pitäisikään nimitellä.

Seurauksena vallan keskittyminen toiselle porukalle ja jälkipeluussa muutama miljoona epäilty erilailla ajattelija hiljennettiin. Tuskin sentään katukivellä. Eikä pitkällä tähtäyksellä arvostellen tullut edes pysyvämpää hiljaisuuttakaan.


Nykypolitiikassa valtaa väkivalloin itselleen siirtävät ovat suojeltuja, kuten ihmisiä purevat käärmeet, parikin valtiota niitä mm. Syyriassa suojelee.


Vihreä mamba, 
 arvelin kun polulla oli joku. 

 
Sammaloitunut risu. 

 
Miten se on säilynyt tällä polulla 
 tallaamatta? 




Olen ilmeisesti epäilyksenalainen henkilö; blogiseurannasta näkyy että eniten minua seurataan USAsta, Venäjältä ja Kiinasta. Muutaman hajakohteen lisäksi. En oikeastaan usko että kaikki nuo ovat minun erinomaisten ja rauhanomaisten tekstieni fanittajia.


Minusta sanalla fanittaja on hauska tausta: tuuletin, perkele, jne. :-)


Tuuletin puhkuu
toisesta paikkaa ilmaa -
täällä vetää taas


sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Doogen Kigen (1200-1253)

Vuorifasaanin
pyrstöä pitempänä
jalkoja uuvuttavalla kukkulalla,
pitkä yö edessäni,
kohti aamunkajoa sekin.


Teoksesta The Poetry of Zen, By Sam Hamill & J.P. Seaton. Suom. verifikaatio Tikkis.

Doogen Kigen opiskeli Kiinassa ennen Zen-mestaruuttaan. On zeniläinen opettaja ja kirjoittaja. Siis on, eikä oli.

Kirjoitti useita Wakoja. Myöhemmin Ryookaniakin innoitti Doogenin tekstit.


Vuorifasaanin pyrstö: kts. myös selitystä teoksessa Sata runoilijaa, sata runoa - antologiasta. (Kustantaja: Kolmen Mutkan Maja.)

Vuorifasaanille oli kehittynyt niin pitkä pyrstö että se häiritsi hänen nukkumistaan. :-)


Kts myös:

Ogura 3 Turun kauniilla murteella tulkittuna




lauantai 19. heinäkuuta 2014


ukkosen ääni -
ikkuna sulkee taakseen
vihakan maailman




Illalla hiljaiselle kadulla avoinna olevasta ikkunasta myrähti ääntä.

Ukkonen oli kuuloetäisyydellä.


Muistutti että maailmassa vallitsee laajaa vihanpitoa.



Tuo on käännösmuunnelma, keskimmäiseen riviin piti maailmanrauhan symboliksi saada seitsemän tavua.


Israelin vihanpitoon kuuluu tolkuton lasten pommittaminen.

Tulevaisuuden terroristeja?


Pommituksilla on mm. USAn tuki Israelille?


Suomessa KD rp tukee luultavasti samaa raamatulliset mittasuhteet saanutta operaatiota.


Mitkä olivatkaan seitsemän perisyntiä? Tai jos joku niistä ei olekaan enää syntiä niin olisiko viisi perisyntiä olemassa. Oi Päivi, selittäisitkö Sinäkin Suurta Lakikirjaasi?


Mitä tästä maailmasta tätä menoa jää jäljelle.






Asunnan Pekan arkusta vielä yksi kuva





Asunnan Pekka siunattiin Turussa jo kesäkuussa. Facebookissa on siitä enemmän muistelua. Tämän tekstin tein alkukuusta...


Ystävän arkku -
pyyhin kännykästä taas
yhden rivin pois


perjantai 18. heinäkuuta 2014





Lämmin heinäkuun päivä --
kuinkas siellä alhaalla
Helvetissä voidaan?




Taustalla Issan Helvetin katolla - runo ja Hugo Simbergin jotkut kuvat.


Jos joku ajattelee Aids-tutkijoiden lentokoneen alaspudotusta Ukrainassa niin sekin.


:-(




torstai 17. heinäkuuta 2014


Äänekäs varis
on kurlannut kurkkunsa
kesän sateista


Varis viihtyy joskus yksin, usein pienissä parvissa.
Niiden laulu lienee mieluimmin puhetta kuin viihdykettä?


laulavat kilpaa
aamutuulen pöllyssä
kurkut puhtaina







uupunut varis
vaihtaa toisen puun latvaan -
hiljenee siellä





keskiviikko 16. heinäkuuta 2014






mekastaa lahdella,
herättää kaikki kaislat -
aurinko



Kissan toivo:
sateisella taivaalla
sininen laikku




Harakka
juomassa sadevettä
kissan kupista.



Vilkaisen järvelle.
Kuu on selvinnyt jo puiden ylle.
Kulautan loput olutpullostani.
Oloni tuntuu kovin viisaalta.


tiistai 15. heinäkuuta 2014

Puolikuu







puolikuun säde
kimmeltää kaslikosta
syvälle metsään

versio 2:

osuu rannalla
kolean metsän varjoon
valju heijastus

maanantai 14. heinäkuuta 2014



Korkea-arvoinen
Pääskynen, varokaa!
Ukkosmyrsky lähestyy!

versio:

Älä pääskynen
lennä liian korkealle,
siellä odottaa kuuma aurinko!




Turhautuneet
mustat pilvet:
ei sadetta tänään



Raikas aamusade --
vaimon päivänsini
ei ole vielä herännyt!


sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Käkilaskuri

Kansanparantajien sammakkoperimä tietää että jos kuulee käen kukkuvan niin montako kertaa se käki riemuaan kukkuilee niin monta vuotta kuulijalla on elinvuosia.



Naapurikylän
käki kukkui illalla
kymmenen kertaa.



Käen kaiku kiiri kuitenkin lahden tuolta puolelta, naapurikylästä. Siellä on siis niin lyhytikäistä porukkaa, jos kuuntelivat?


Metsän yltä tuoksuu
kostea ilmavirtaus, varvut liikahtavat.
Menen sisään.


Cumuluspilven
varjo ripettää vettä
varpujen niskaan


lauantai 12. heinäkuuta 2014

Ensin suomennos yhdestä jota makustelin kuukauden päivät. Käväisi jo unohdettavien puolella.
Sitten tein pienen muutoksen, tälläisen:


janoinen pilvi
ylittää kosket -
voitto!


Lisukkeena muutama HTM-sekamelskasta löydettyä vanhempaa:



Kaikki vihreät lehdet!
Eikä koko talvena
yhtä ainutta.


Koko maailman vehreys;
vain sorapolku on
hailean ruskea.



perjantai 11. heinäkuuta 2014

Auringon jaksamisesta



Kesäaurinko:
miten jaksat olla ylhäällä 18 tuntia
ilman nokosia?


Uutisissa näyttivät Suomen Armeijassa sotimista opiskelevan muslimin ramadan-tuskaa. Syödä saa vasta kun aurinko häipyy pois todistamasta ihmisten pahoja tekoja.

Entä jos sotaleiri oliskin vaikka Kevon luonnonsuojelualueella? Ja aika heinäkuun alkuviikot.


Minkä lakikirjansa tekstin tulkinnan mukaan Syyrian ja Iraqin ISIS-soturit saavat leikellä vastapuolen kurkkuja auki keskellä kirkasta aurinkopäivää?

Pari kolmiriviä teemasta aurinko, ensin muunnelma:


Pilvetön taivas.
Miten aurinko jaksaa
ilman nokosia?



Oi, kirkas aurinko!
Olet taas ihan yksin,
ei edes yhtä pilveä!


Nämä kolmirivit ovat siirretyt turvaan HTM-syövereistä.


torstai 10. heinäkuuta 2014

Muutama sadeaiheinen

1.

Innokas pilvi -
vastahuuhdottu pyykki
ei tykkää lainkaan





2.

Sade lähestyy -
pyykkinarulla juoksee
pyykkipoikia




3.

Sade ryntää päin -
pyykkinarulla sukat
väistävät tuulta




4.

Iloinen tuuli
juoksuttaa kalsareita
pyykkinarulla




lohi hikoilee
Teno virtaa pohjoiseen
jäämerta kohden




Tämä on itseasiassa kirjaus parinkin vuoden takaa, unohtunut luonnosvihkoon.

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014


Päivänkakkaran
terälehti varisee -
nytkö jo syksy?



Variaatio kirjasta The Poetry of Zen. Anonymous japanilainen 1700 luvulta.

Seuraavassa muutama vanha HTM-puolelta tänne siirretty turvaan:


Oh, tätä kylmyyttä,
sanoi oluttölkki
jääkaapissa!


Oh, rakas aurinko,
varo siellä ylhäällä,
olet ainoa aurinkomme!

No lepää nyt,
taivas on kokopilvessä,
oi aurinko!

Sadepilvien välissä
vanha aurinkomme
lannistumattomana



Vuotava
otsonireikä --
ruohot kuihtuvat.



Rakas aurinko,
ethän vielä laske,
tämä on hyvä päivä!


tiistai 8. heinäkuuta 2014

Vihnekesä



Kiireinen kesä -
käkiemo tarkkailee
heinäpeltoa




Heinistä lisää:

Kesäiset heinät -
urbaanit nuhanenät
niiskuvaa limaa





Seuraava on suomennos yhdestä toisesta jutusta:


vihainen pilvi
ryntäsi janometsään -
hävisi sentien




Lopuksi tilketeksti:



aurinkotuuli -
rantaveden suojassa
leiskuvat laineet




maanantai 7. heinäkuuta 2014

Anhavan Rimbaud Parnassossa vuonna 1958





klikkaa kuvaa niin se on mahdollisesti paremmin luettavissa!

Mulla on lähes kaikki Parnassot jossakin pinoissa. Viimeksi kun inventeerasin n. 10 v sitten niin yksi numero taisi puuttua väliltä. Mitä vanhempi sitä parempi, vähän kuin harhaluulo vanhenevasta viinistä? Tarkistin viikolla Parnasso 8/1958.sta Anhavan käännöksen ja esseen Rimbaudin Humaltuneesta venheestä. Upea juttu. Upea lehti, ainakin silloin kun siinä vielä oli enemmän runoutta? Kuvissa olevat marginaalien merkinnät ovat Unto Kupiaisen. Kupiainenhan harrasti myös ranskaa, kirja mm. Baudelairesta. Rimbaudia pitää lukea rinnan Sarkian ja Anhavan käännösten kanssa, ihan ruokahalua tyydyttävää tekstiä. (Minä kun en ranskaa osaa muuta kuin ihastellen kuunnella. :-(


Tuon ylläolevan kirjoitin Parnasson Facebookiin, mutta näytti että se piilotettiin siellä jonnekin sivuhyllylle. Toistan tekstin sisällöltään tuossa yllä. Alla kuvaote Parnasson Rimbaud-sivulta 2:






Alla vielä näyte Anhavan esseestä...





Ja koska pidän blogiani kuitenkin omien runojeni taltiona niin lopuksi yksi kevennysmuistuma menneestä alkukesän iloisista ilmoista:


piilevä pilvi -
vihakka tuuli ajaa
sateet kohdalle



Tikkis heinäkuussa 2014

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014


lentävä siemen
sillä kohtaa taivasta
missä tähti on


Copyright Lorin Ford, 2009. Suom. j.t.

Tämän siivosin notes-vihostani, josta myös seuraavat pari:

ahkera aurinko
kiertelee nurmikkoa
joka puolelta


Jotenkin tuo on vielä "kesken"?

friendly
down to the lawn's roots
our sun's rays


Kasvit työskentelevät kukin tahoillaan hellittämättä, pyrkien hallitsemaan koko maailman valoisat tilat.


Millä innolla
puiden lehdet tunkevat
alkavaan kesään!




Pihan vaahtera -
kesäsade ei pääse
nurmikkoon asti








lauantai 5. heinäkuuta 2014





tuulen suojassa -
itätuulta harmittaa
kesäinen rauha?


Alunperin kuva- ja tekstivaikute on toisesta runosta, jonka julkaisin toisaalla, tässä vapaa suomennos:



Kaikki metsän puut
ovat epävireessä -
itäiset tuulet


Bonuksena Sinikka Tirkkoselle Facebookiin lähettämäni hattuterveinen:





Sopisiko tähän Facebookin toiseen ryhmään lähettämäni kolmirivisen vapaa suomennos päätteeksi:



Korppi laulaa -
yksinäinen varis
alkaa kuunnella




perjantai 4. heinäkuuta 2014


otsonipeite -
majavan pesää suojaa
kaatamaton puu






Kuvassa kukkapenkkiin eksynyt unikko on varistanut hehkuvat terälehtensä. Siemenkota alkaa paisua.

Kyseessä ei kuitenkaan liene Afganistanin suojelupelloilta karannut lajike,
vaan hyödytön koristepuutarhaversio?




keskiyölläkin
keväisillä rinteillä,
temppelin luona,
syvässä unessakin
kukat varistelevat


(Copyright Ki No Tsurajuki. Kuoli noin vuonna 945.)


Samaan terälehtien ravistukseen seuraava, joka on lyhennetty muunnelma / toisinto kuuluisasta Saigyoon (1118-1190) wakasta:

Kirsikan kukat
syntyvät toisen kerran
ensi keväänä?

Toisinnon copyright kuitenkin Tikkis, (s. 1945.)


torstai 3. heinäkuuta 2014

Hukassa ollut kuva





juhannusjoutsen -
muovinen pytty pitää
verkosta kiinni


Tämän kuvan muistin ottaneeni, kuva on parempi kuin siihen liittämäni tekstikyhäelmä.

Lomalla kanniskelin neljää erilaista kameraa, suttaista Nokian kännykkää en laske kameraksi.

Kahlasin kuvia läpi enkä löytänyt, mutta sitten sytytti että vielä yksi kamera on lataamatta kotikoneeseen.

Läppärissä se oli, mutta en viitsinyt sitä ruveta virittämään ahtaille pöydille.

Kuvan tausta: Naisväki kurkkasi puiden läpi lahdelle ja väitti että siellä kuikuilee joutsen. Eivät antaneet periksi, ja kaukaa katsottuna valkea liikkuva olisi voinut vaikka joutsenkin olla.

Kamera kaulaan ja putki sinne päin. Loput osasuurensin ennenkuin bongasimme uuden lintulajin:
muovipyttyjoutsen / verkon paikallaan pitelijän maisemamerkki.


Kuvasta tykkään, kenties juuri siksi ?-)



keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Parkkipaikkaa varjostivat hiljaiset koivut. Niitä ei oikeastaan edes huomannut,
mutta kyllä ne kameran linssiin tarttuivat.






koivut huilaavat -
mennään hiljaa ohitse
vain hengittäen



tiistai 1. heinäkuuta 2014

Aika tallustaa tässä maailmassa ihmisistä välittämättä





Käymme usein ohimennessämme Heinävedellä Valamon luostarissa. Saarikosken hautaa pitää mennä tervehtimään ihan erikseen.
Kansa käy jatkuvasti jättämässä Penalle kyniä, jos vaikka kirjoittaisi vielä jatko-osan Tiarnia-sarjaansa. ;:-)

Pari muuta kuvaa 29.6.2014 ohituksestamme on Mataleenan blogissa:
Valamoa Mataleenan blogissa.





Penan lisäksi luostarin hautausmaalla on mm. Elina Karjalaisen hauta. Monet munkkien haudoista mietityttävät erikseen, munkkien eliniän odote on aina ollut suurempi kuin tavallisten työläistemme. (Vastikään kansakuntamme nosti Eliniän Odotetta ja se pienentää jo nyt eläkkeitä.)

Näiden munkkien haudoille ei näkynyt kyniä, eikä muutakaan. Riittää että hauta on siinä. Hiljaa.

Tälläkään kertaa emme ihan heti osanneet hautausmaalta pois lähteä.

Viihtyisä paikka?


?-)