Sanojen oikeutus olla bitteinäkään

Mitä runoilijan oletetaan
sanovan,
viestittävän

ennen kuin ymmärtää
edes hiljentyä

Mistä urkupilli tietää
milloin on hänen vuoronsa
hiljentyä

(1.)

Saako ottaa kantaa
väitellä talouspolitiikasta?

Jollei saisi
niin miksi runoilijan
edellytetään äänestävän

-päinvastoin kuin gallupit neuvovat -

Jos maailma on luonnos
niin voiko sen kirjoittaa valmiiksi?

(2.)

Auringonpaistetta saanee ylistää?

Olla tietämättä ihosyövästä,
matkia peltovariksen laulua
pellon pientareilta.

Mutta saako runoilija
huomata miten
pankkiirit kähmivät
kansakunnalta rahaa?

kasvavat kinokset –
lumimyrskyn lumet
kiistelevät
turvapaikasta

(3.)

On ihan oikein
että suvituuli
heiluttelee
vastapestyjä kiharoita
tytön päässä
mutta syksyinen myrskytuuli
ja talviset lumimyräkät
ovat sopimattomia.


Runoilija ei saa löntystää
kumisaappaat lätisten
kuuntelemaan
epävireisen pianon pimputuksia?

Pilvet,
niin pehmeitä –
ihan täynnä lunta?

(4./1)

Jos malttaa olla hiljaa
niin kun on hengittänyt sisään
on pakko hengittää ulos.

Lumisade
painaa oksan
puun runkoa vasten

(4./2)

Runoilija ei enää tarvitse paperia!
Eikä kynää!
Oikea runoilija
panee
sähköiset bitit jonoon.

Revitään niistä!

Lumioksa
peittyy lumella —
puu seisoo suorana

(4./3)

Jos sulkee ikkunat
kuulee kenties oman hengityksen.

Moni pelkää sitä,
aiheestakin.

Luminen oksa
painuu runkoa vasten –
jäätyvä tuuli

(4./4)

Minä en enää pelkää
että vihko täyttyy
tai kynästä loppuu lyijy.

Minulla on niitä varastossa,
valmiina
mihin
tahansa.

Miksi?
Onko minulla valta
olla kirjoittamatta sivuille

hengityksen huuruja

sitä varten tehtyihin vihkoihin?



Entä mitä pahaa
kaupallinen
kynänlyijy
on minulle tehnyt,

jos äidyn kiroilemaan?

Pesäpuun suoja
on läpinäkyvää
kuunvalossa

Lyhyt teksti,
kenen edessä kumartaa?
Kenen joukossa?


Odotetaanko runoilijalta että on hiljaa
jollei hulvatonta meisinkiä ylistä,
olla tarkkana että äänestää oikeita
kusipäitä
pissimään päälleen

kansakuntana
kuin villoista kerityt pässit

päät

Kylmä aamu.
Palelitkos sinä yöllä,
oi aamun aurinko?

(6.)

Ei tuolla männylläkään ole
kattoa suojana–
ja näin viileä ilta

(7.)

kun taas hengitän
niin piruako sitten,
en kysy keltään



Tikkis Turun Raunistulassa pyhäaamuna, ulkona -7,3 Celcius. Hellassa palaa klapeja, teevesi kiehuu.

.....
Tuoteselosteosaa:

Tämän tekstin väliin olen ottanut talteen varastosta runoja, tekstejä. En niinkään ajattele niillä olevan suurtakaan himottavuuttaa,
mutta siksi että monen kanssa olen

miekkaillut,
hakenut riittävää oikeutusta
syyttömille sanoille

olla olemassa,
edes pienessä porukassa.


Hay(na)ku yrittää olla kolmirivinen jossa on nouseva tai laskeva määrä sanoja, esim. 3-2-1 tai 1-2-3. Hay(na)ku ei ole erityisen suosittu.

Haiku on yleensä kolmirivinen, nykyisin monet vannovat yksirivisen haikun nimeen. Tavuja ajatellaan olevan 5-7-5, mutta siitä ei aina kannattaisi niin välittää. Kunnon haikussa on mukana mm. vuodenaika. Suomessa haikuksi kutsutaan usein pelkästään teknisiä tavutoteutuksia. Haiku on Japanissakin melko tuore tulokas, vasta pari-kolmesataa vuotias. Haiku alkoi ketjurunon aloituksesta josta se eriytyi omakseen. Nimenomaan englanninkielessä maailmassa muoto on erityisen suosittua. Vuodenajasta sielläkään monet tuskin veisaavat.

Mutta pääasia lienee että elämä on. Olemassa.