maanantai 22. elokuuta 2011

Suunnanmuutoksia

kuunvalo länteen -
kukan varjo hiipii
itäänpäin


Yosa Buson (1716 - 1784)

Pitenevät yöt sallivat meilläkin jo kuun tirkistelyn. Pitkä ja valoisa kesä oli aika valjua kuuta ajatellen, sen katselua. Muutama irtonainen teksti keskikesän mentyä ohi. Mätäkuukin loppuu huomenna.

1.

päivä päivältä
lyhenee auringonkin
tossun askeleet


2.

tähti kurkistaa
myrskypilven välistä -
missä kesä on?


3.

Pitenevät yöt -
tuikkivat, kirkastuvat
yö yöltä tähdet.
Harakan pesä nukkuu
härärän puun piilossa.

4.

jo aikaa sitten
harakka on herännyt -
syksy lähenee!

Nyt jatkan aamiaista. Pihalle pilkahtaa mätäkuun lopun hilpeä auringon säde. Rasvapolitiikka on eräille arka aihe, silti sivuan sitä:

auringon säde -
avattu voipaketti
aamun pöydällä





4 kommenttia:

Ripsa kirjoitti...

Aina on mukava aamu, kun lukee näitä runoja. Runo tai kaksi aamiaiseksi on kyllä parasta.

Ja pilvetkin ottivat ja väistyivät, nyt tosin on jo iltapäivä, mutta väliin on mahtunut kaikenlaista hommaa.

Tuo pitempi runo, onko sellaisen muodolla jokin nimi?

Juhani Tikkanen kirjoitti...

Pitempi? joo, alkuaan ne oli wakoja. 5-7-5-7-7.
Joskus myöhemmin rupesivat kutsumaan niitä nimellä tanka. (tan - ka, lyhyt runo.) Mitähän se wa-ka oli.
Laulu? Mielestäni niitä ei niin ainakaan hirveesti lauleskeltu, päinvastoin kuin vanhat kiinalaiset nelirivit ovat yleensä aina johonkin säveleen.

Mutta usein yknäiset naisrunoilijat soittelivat koto-soitinta, jos he siinä hyräilivät jotain mieliwakaansa, niin hyvä kai niin. :-)

Ripsa kirjoitti...

Radioateljeessa (Radio YLE 1) on ollut pari kertaa naisrunoilijan yksinäisiä mietteitä ja väliin soittoa. Mutta pahus kun en muista oliko nainen kiinalainen vai japanilainen, mutta eli ja teki tekstejään 1800-luvulla.

Pitäisi saada kuulla toisinto kunnon korvilla...

Osa teksteistä oli pitkiä, miltei kertomuksia, osa vissiin tankoja, luulisin.

Niitä kuunnellessa tuli mieleen, että saisi olla usiammasti kaikenlaisia runoja siinä ohjelmassa. Mutta en sitten tiedä, pitäisikö niillä ateljeilla aina olla teema.

Juhani Tikkanen kirjoitti...

Kyllä, olen parikin kertaa hörppinyt kahvia kupista enkä edes huomannut että se oli jo tyhjä kun kuuntelin niitä. Jos oli uusintoja toinen niin ei haittaa, niitä kuuntelisi mielellään muutamaankin kertaan.

Toivottavasti niille on Ylellä kuulijoita; pitäisikö jonnekin jotenkin lähettää kehu-kehu?