lauantai 19. maaliskuuta 2011

Caj Westerbergin neljästoista kokoelma





Kokoelma 
joka on kuten yksi lause 
kulkee 
kuten tuulenviri kulkee 
merenselällä loppukesällä 

tuulen viri 

kuljettaen perässään 
mieleenjäävää röyhelöä,
makoisia sanoja 
asettuneena riveihin,

jär
jes
tyk
ses
sä
"Hiljaisuudessa
kellon tikityksen kaktus."

Yöksi siliävän meren pinta 
peittää ulapan uloshengityksen,

keuhkoja ei pakota,
- 



Caj Westerberg ei pakota mihinkään. Tekstin kanssa voisi kävellä rannasta suoraan meren ulapalle, -
tallustaisi 
kumisaappaat kuivina 
toiselle rannalle, 
jäisi kuulemaan 
kuinka erisukuiset linnut
elävät
ihmisen kanssa

linnut jotka pesivät
munivat
lentävät

liikkua
jos on tarve 
Caj Westerbergin Yönmusta, sileä - kokoelma on staattisesti alusta loppuun etenevää puhetta kuten puheen hengitys liukuu kevään liukkaalla merenjäällä vasten auringon valoa,
silmälasit, vahvuus tekstissä
Kun kokoelman on lukenut tulee tunne että tyynellä säällä meren ulapalle virinnyt tuulen viri
ohitti 

kuten vain myrskyt merellä ohittavat
niin että kun taas on tyyntä  

on tyyntä

eikä pöheikön lintu 
muusta välittäne 
että kun kutsuu 
saa 
vastauksen.





"Mielessäni risteilee
kymmenentuhatta ajatusta.
Jospa niistä yksikin
saavuttaisi sinut.
"


Caj Westerberg, Kokoelmasta Yönmusta, sileä sivulta 31.

Ilmestynyt 2011, Kustantamo: Otava. 72 sivua. Seuraava on lainattu sivulta 9:

"Laineet kuiskivat,
lumi murtuu, sortuu hiekkaan.
Karheana kaikuu
variksen viesti."



Kts myös:

http://mataleena.blogspot.com/2011/03/caj-westerberg.html


Valokuva lainattu ilman lupaa teoksen sivuilta. Kuvaaja Pentti Sammallahti.
Kannen kuvasta ote lainattu myös ilman lupaa. Kuva: Marjatta Nuoreva.
Kirjasta puhumisesta ylipäätäänkään en ole myöskään sopinut, eli olen siinäkin liikkeellä luvatta.


2 kommenttia:

Ripsa kirjoitti...

Ah, luvatonta puhetta! Meille sanottiin lehdistöopin opetuksessa, että kritiikissä saa olla sitaatteja.

Kemppinen kirjoittaa tänään sitaattioikeudesta, enkä ihan käsitä mitä hän tarkoittaa, ellei blogikuvana olevaa Otto Mäkilän maalauksen kuvaa.

Mutta sitaatti voi olla myös kuva.

Tikkis kirjoitti...

Kunhan vähän myös härnäilen. Taustalla väijyy koko ajan Louis Zukofskyn pianistipojan uhoilu internetissä, että hänen faijansa tekstejä ei saa lainata (ilman rahallista korvausta tietenkään!) Zukofskyn "A" ilmestyi tänä vuonna uusintapokkarina, eikä ollut edes hirmuinen hintakaan (USD on taas edullista Euromarkkinoilla). Mutta siitä ei siis saa kirjoittaa koska pianistipoju kyttää että hänen faijansa tekstiä ei VARASTELLA! Ei kirjoiteta sitten...