maanantai 28. helmikuuta 2011

Kalevalan päivänä 2011





Kalevalan päivää juhlitaan tänään. Kaivelin hyllyistäni muutaman Kalevalan. Ylinnä kuvitusta Karjala-Kustantamon Petroskoissa 1979 julkaistusta Kalevalasta, kuvan copyright taiteilija Osmo Borodkin ja aihe Louhi.




Yllä matkamuisto Bomban kesäteatterista vuodelta 1985.

Alla kansi Petroskoin Yliopiston kustantamon vuonna 1999 julkaisema teos Kalevala, Eeppinen runoelma Karjalaisten ja Suomalaisten muinaisten kansanrunojen pohjalta lyhennettynä. Käännös venäjäksi Armas Mishin ja Eino Kiuru. Teksti siis suomeksi ja venäjäksi.






Ote Kalevalasta, Kolmasviidettä runosta:

Siitä Pohjolan emäntä sanan virkkoi, noin nimesi:
"Jo minulta valta vaipui, jo aleni arvioni:
eloni meni merehen, sampo särkyi lainehisin!"

(Minäkin vaihdoin tilini Danske Bankista OP-Pohjolaan!)


aamun pakkanen -
jääpuikko pitää kiinni
yön huuruista


Kts viime vuodelta:

http://juhanitikkanen.blogspot.com/2010/02/kirkas-pisara-tipahtaa-jaapuikosta.html

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Buson, jokunen teksti


Tuulenpuuska -
vesilinnut muuttuvat
valkoisiksi


(Copyright Buson. suom. j.t.)

Jokunen aikaisempi Buson:

Sytytän kynttilän
Palaan takaisin

kaksi kirsikkaa


valkea kaste
Vihreät lehdet
teekukkia

Minä menen
Viileätä
Sahan ääniä

kotimatkalla
Bashoon-kuihtuneet-nummet
Etana

Sipulit
kala hyppää
vuorikäki

luumunkukka

George Swede








sanat nousevat
aurinkotuulessa
rivi katkeaa



Copyright by George Swede, suom. versio j.t.

Ylläoleva on julkaistu Internetissä; Roadrunner Haiku Journal, November 2008, Issue VIII.ssa

George Swede, Latviaksi: Juris Švēde.
Syntymänimi Juris Puriņš.
Syntymäaika ja - paikka: Marraskuun 20. vuonna 1940, Riika, Latvia

Hän on kanadalainen psykologi, runoilija ja lastenkirjailija.
Asuu nykyisin Torontossa, Ontariossa. (Kanada.) Tunnettu englanniksi kirjoitetuista koskettavista, ovelistakin haikuista.

Muualta kaiveltuja:
lähes näkymättä
ajopuukasojen seassa         viimein yksin 
alastomat rakastajat         ihmettelen missä
jokainen on




Ylinnä olevan kuvan copyright: Toronto Quarterly, 2011.

Täältä löytyy aikaisempi maininta George Swedestä:

http://juhanitikkanen.blogspot.com/2008/03/george-swede-fresh-snow.html

lauantai 26. helmikuuta 2011



kuuma teekannu
vetoisessa huoneessa
aamu höyryää


perjantai 25. helmikuuta 2011

Taisteleva runous

(olen) k-i-s-s-a (miau)
k,i,u;k:k,u

Pudot A
jk! fl
Kaurapeukal 

hä? hr 
jos työrite
(UI) (IJ)
&&&


Vaikutteen copyright E. E. Cummings, suom. väärnennös J.T.

Alkuperäinen on näin, tälleen:

(im) c-a-t (mo)
b,i;l:e

FallleA
ps!fl
OattumblI

sh? dr
IftwhirlF
(UI) (IY)
&&&

Copyright E. E. Cummings.

Haastattelija kysyi William Carlos Williamsilta että onko tuo runoutta, ja voisiko hän yksinkertaisesti kertoa mitä runous on.

WCW vastasi:

Runous on tunteella ladattua kieltä. Sen sanat järjestetyt rytmisesti.
Runo on täydellinen pieni maailmankaikkeus. Se on olemassa erikseen.
Kukin runo jolla on arvoa tuo julki runoilijan koko elämän. Se antaa näkymän siitä mitä runoilija on.

Cummingsin runosta WCW sanoo torjuvansa sen, mutta että Cummingsille se voi edustaa runoa. Ja jatkaa että ei ymmärrä Cummingsin runoa, vaikka pitää tätä vakavana ihmisenä. WCW myöntää taistelleensa vakavasti runon kimpussa mutta ei löytänyt sille mitään merkitystä.

Lähde: Teoksesta Paterson by William Carlos Williams, Book Five, (1958) osiossa II.




Sarjasta Talviaiheita, Jäätyvä Joki # 10


hämytaivaan

pimeän puolella

kirskuu

jäätyvä lumikide

viipyvä

jää





Tähän kymmenen talvisen aiheen sarjaan kuuluvat seuraavat tekstit:

1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.

torstai 24. helmikuuta 2011

W. C. Williamsin Patersonia lukiessa

Ja kuinka sinä tänään voit, kultaseni?

William Carlos Williams Teoksessa Paterson, Book Four 1951.

Kts WCW myös_
http://juhanitikkanen.blogspot.com/2010/09/william-carlos-williamsia-lukiessa-2.html

Ja myös:
http://juhanitikkanen.blogspot.com/2010/08/william-carlos-williamsia-lukiessa.html

keskiviikko 23. helmikuuta 2011


Peittäisitkö pääni
vai minun jalkani?
- talven täkki.

(Copyright Buson, suom. j.t.)

Jos runoilijalla on kylmä niin todennäköisesti jotakin siitä tihkuu hänen kirjoittamiinsa teksteihin. Buson tarkastelee kylmää kuin asuintoveriin; kylmästä tuntuu olevan seuraa.

Muistattehan vielä seuraavan Busonilta sarjaan jäätyneet tussisiveltimet:


Yö;
puren jäätynyttä sivellintä
ainoalla hampaallani


Copyright by Buson, suom. j.t.. Muistanette samaa aihetta Issalta:
http://juhanitikkanen.blogspot.com/2011/02/suomalaiseen-helmikuuhun-vuonna-2011.html



takkatulessa
mietin hätänumeroa --
jääkylmä savu


(Tuo oli Tikkiksen 2011)

tiistai 22. helmikuuta 2011

Kulttuuripääkaupunki Turku siivoaa yhden kerrallaan kaupunkia rumentavia rakennuksiaan. Nyt pikavauhtia murskataan Wikeströmin taloa, eli nk. Sinistä Taloa. Sen tilalle haluttaneen rakentaa uusi teollisesti tuottava betoniviipale.

Nykyrakennustuottavuusohjelman mukaan ne kestävät jopa kokonaisen vuodenkin. Mutta kyllä kaupunki sitten korvaa rakentajien hutiloinnit.

Turussa on erityisen ansiokasta saada istua amerikasta tuotetuilla puistonpenkeillä. Tällä tukiostolla Turku osaltaan auttoi amerikkaa sen rahakuplasta selviämistä. Turun seudullahan ei metallipenkkien osaamista olisi ollut? Olisi ollut liian vaikea korkeateknologinen haaste.

Kuten Nokia kapsahtaa Microsoftin lisenssien helmaan ja pääsee eroon suomalaisista ohjelmistojen tekijöistä.





Label: Wikeströmin talo, Sininen Talo, Kulttuuria Turussa, Nokia, Microsoft

maanantai 21. helmikuuta 2011

Taiteen sähköinen olemus




Jyväskylän taidemuseossa tuli piipahdettua. Söimme kottaraisia, juoman valinta puolueen mukaan. Yläkertaan mennessä otin (ilman lupaa!) digikuvan. Kyseessä oli ja ei ollut näyttelyyn liittyvä työ; se taisi ohjata isompaa valoteosta, josta en tohtinut varastaa kuvaa kamerani ahnaaseen muistikorttiin.

Turussahan sain taannoin melkein Titanik - gallerian päivystävän gorillan päälleni kun eräässä näyttelyssä uskalsin hiplata kameraani. En nykyään uskalla koko Titanikkiin piipahtaa. Pelkään.

Taide on pelottavaa. Kuten sähkö on vaaraksi.

 
Sininen sähkö 
antaa taiteelle äänen -- 
kvarkki sirisee.
 

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Jyväskylän retkellä 19.2.2011






Jyväskylän seminaarimäen Paulaharju-salissa jatkuivat luennot. Rytmistä. Luennot olivat selvästi ajatuksella valmisteltuja, kuten eilenkin. Kannatti olla paikalla, kuulolla.

(Eilisen tilaisuuden päätti O-P Tennilän ällävikainen yksinkeltainen lunonluku, joka oikeasti jäi mieleen. Odotellaan nyt sitten sitä tulevaa kokoelmaa!)



Paulaharjun salin luennoista pitää ihan erikseen kehua Tuulia Toivasen kuvallisuuteenkin sukeltava esitys. Poundia ja Niemisen kiinaa! Kahvihetki katkaisi keskustelun joka toki jatkui. Yleisö tuntui olevan rytmirunon hermolla siinä kuin panelistitkin.

Seinustalla kipsinen takkutukkainen kipsiukkeli kuunteli silmät avonaisina luentoja.

Luennoista, ja keskustelusta jäi niin monta asiaa mieleen ja takaraivoon ja korvan taakse että en enää niitä niin tarkkaan muista. Kuplivat sitten aikanaan.

Piti lähteä kotiin; minuun iski hillitsemätön koti-ikävä.




Loppuruno seminaarin sivulauseeseen liittyen:

  
Polkeva rytmi - 
ei oikea kirjailija 
surffaa netissä!
   
Se on yksin keltaista. Mutta minä selvisin. Selvisin.

Muutamia kuvia olen lähetellyt Facebookiin eri puolille. Terveisiä tutuille.

Vilkuile myös tätä:
http://juhanitikkanen.blogspot.com/2011/02/jyvaskylan-retki-1822011.html


lauantai 19. helmikuuta 2011

Pari kokeilevaa versiota:

tuulien pyörteet
tasoittavat kinokset
puutarhassamme


kukkiva kinos
siloittelemattakin
kasvattaa lunta

Jyväskylän retki 18.2.2011





Jyväskylässä vietettiin kirjailijayhdistysten talvisia päiviä 18. -20.2.2011. Kuvassa Turun asemalle saapuu pikajuna joka pikkupakkasessa lähti uljaana kohden Jyväskylää, tosin vähän myöhässä. Tampereelle asti Kahvilavaunu oli toiminnassa, siellä vaunu suljettiin. Lämmitys ei skulannut. Ja oli vaara että ohrapirtelö hyhmettyisi matkalaisten kurkkuihin eikä matkavakuutus korvaa siitä aiheutuneita traumoja.

Minä istuin mietiskelemässä suuria kysymyksia ja ajattelin että Tampereen jälkeen menen ja saan nenuni alle kupposen kahvia ja donitsin. Pieleen siis meni.

(Todellisuudessa ajattelin kysyä lasillista punaviiniä, mutta sekin jäi siis testaamatta. Ei ole suinkaan itsestään selvää että Suomessa niin vain junasta punaviiniä saisi.)

No perille kolisteltiin, jonkin verran myöhässä mutta mitä Aika merkitsee kun kyseessä on Runous!

Jyväskylässä meidät istutettiin luentosaliin kuuntelemaan aihetta Rytminen runous. Toiselta nimeltää poljettu runo? Tein kolmirivisen nimeltään Nurkkaan ahdettu.

 
kahlittu runo 
ei pidä ääntä, soinnu,
polje tavuja






Illalla Jyväskylä himmeni mutta ei pimeäksi asti: katuvalojen lisäksi täysikuu huurteisena taivalsi kirkontornin kaverina. Kolmirivisen nimi Polveileva kuu kirkon yllä:
 
pakkashuurussa 
rytmiruno ei juokse 
täysikuun eteen
  
Bonuksena runo nimeltä Apuraharunoilija vaeltaa hitaasti nukkumaan illan pakkasessa täyden kuun seuratessa tarkkana:
 
Hilpeät runot, 
Jyväskylän kuutamo -- 
narskuva askel
 



Kun seuraavana päivänä pääsin turvaisasti kotiini luin haikukirjasta yhden tilanteeseen asettuvan haikun, kirjoitti Shiki:


Talven yksinäisyys -
kyläpahasesta kuuluu
koiran haukku


Diplomaattisen selkkauksen estämiseksi paljastan että tuo koiranleuka räksätti kotikulmilla Raunistulan yössä pakkasen kimakkana kaikuessa askelten epätahtiin.

Jyväskylän täysikuu

Illalla Topin kanssa runoseminaarista kävellessä Jyväskylän täysikuu seurasi meitä.

Kun pääsin kämpille kirjasin nämä parit kolmiriviset talteen:

1.

Iloiset runot
runoseminaarista -
narskuva askel



2.

Pakkashuurussa
runoilija pysähtyy
täysikuun eteen



perjantai 18. helmikuuta 2011

Bloggeri Bill julkaisi mainion Bashoon haikun blogissaan, luonnostelin siitä yhden ehdotuksen:

lienee jo kevät -
nimetön kukkula
kadonnut sumuun


Minusta siinä on jotain syvästi inhimillistä, kevään riemussa sinällään tärkeä kukkula jolla nyt ei ole edes nimeä on sekin häipynyt usvaan.

Meillä viipyilevät pakkasyöt; päivällä aurinko lämmittää toki jo kymmenkuntakin astetta. Kuulunee kuuluisaan päällekarkaavaan kasvihuoneilmiöön, nämäkin kylmät.

kevät ei tiedä
että on näin kylmää --
älä sinäkään kerro!


Kokonaistavumäärä horjuu. Pakkasten vika.

torstai 17. helmikuuta 2011

Pakkaskautta on riitellyt. Rakennuksia syttyy tuleen; epäilevät EUn normien mukaan tehtyjä hormeja, jotka eivät täällä syrjä-EU.ssa ihan riitäkään vaan päästävät tulipalon lävitseen? Polttopuita ei saa ja jos saa niin koivuklapille tulee hintaa!




Loppukesällä ostimme pussitettuja koivuklapeja. Yhden klapin hinnaksi tulee noin 22 centtiä. Oikealla kuva korvaavasta tuotekehityksestä, uunikuivia puristeprikettejä. Jos niitä ensinnäkään on saatavissa (tuotanto ja kuljetusvaikeuksia!) niin suuremmassa erässä ostettuna noin 50 % halvempaa kuin pussipuut. Priketti palaa tasaisemmin, ja alkuun päästyään lähes yhtä kuumana kuin kuiva koivuklapi. Prikettiä ei pidä palamisen aikana koohotella eli prikettien pitää antaa palaa omaa tasaista tahtiaan. Tuhkaa tulee käsittämättömän vähän. Eli palotulos lienee erinomainen.

Päässälaskien suora sähkölämmitys tulee vielä näillä Fortumin kohottamilla optio-ahneus-hinnoillakin edullisemmaksi, eikä tarvitsisi präkäillä hiillosten ja tuhkien ja peltien kanssa. Mutta elävän tulen kanssa palautuu alkukantaiset perinnekiksit tajuntaan; pakkasesta selviytymisen riemu!

Mitsubishin invertterimme antaa tasaisen peruslämmön, eli sen puoleen ei ole hätää. Onhan laskut maksettava kuten keväällä maahamme tulee uusi hallitus, tai sitten vanha jatkaa. On tässä vielä koettelemuksia siis edessäkin päin.
  
halkoliiteri 
tyhjenee polttopuista -- 
sähköinen ydin

Lainaan tähän yhden Ryokanin haikun:



Tuuli tuo
tarpeeksi lehtiä
nuotiota varten

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Virikkeitä Helsingistä




Maalaispoika saa virikkeitä, kenties enemmän kuin paikkakuntalaiset, jotka sokeutuvat omaan ympäristöönsä. Kävin virittymässä Hesassa viikolla. Kaduilla on hitusen verran lunta, sitä on aurattu niin että katukivet eivät saa lumesta suojaa itselleen.





Kadunvarteen on liimattu ajatelmia, totuuksia. Pysähdyin ja räpsin kuvan.

Katsokaas vaikka: Hesassakin ovat pakkoruotsin tukahduttavaa syöttämistä vastaan!

Kävin kuulemassa ulkopoliittisen luennon Kiinasta. Ruokaa nutustellessa nälkä unohtui, ja se että maailmassa on asukkaita joilla ei ole ruokaa, ei lämmintä, eikä tietoa tulevaisuudesta.

Tulevaisuus on jossakin, Kiinassa, Bahrainissa, Egyptiä ei saa Kiinassa mainita, Libya? Ahvenanmaa? Kielipuolueen kamppailu ruotsin kielen ylivallan puolesta?
Kiinan keisarin 
kanssa saa puhua - 
mistä kaikesta?

On erinomainen asia, että Suomella on yhteyksiä emomaahansa, joka on Eurooppa ja sen taloutensa sotkevat mahtijäsenmaat, sekä ulkopuolelle (paitsi USAn lähetystöön, jonne ei saa puhua?) niin ainakin Kiinaan.

Jasmiini kukkii - 
palmujen siimeksessä 
ajatus itää.





tiistai 15. helmikuuta 2011


ei liikahdakaan
lumimyrskyn kourissa
metsän pienin puu

maanantai 14. helmikuuta 2011

Turussa oli taas pitkästä aikaa kasvihuoneilmiön vastaisku; yli 20 C pakkasta. Ilmalämpöpumpun hyötysuhde lienee vähäinen, mutta silti invertteri puhkuu huoneisiin tasaista lämpöä. Hellassa palaa pari puristeprikettiä, Inkku leipoo pikkupullia ja kun ne valmistuvat pidän kahvipaussin.

Muutama versio, osa käännöksiä.


1.

luminen tie --
himmeä aurinko
ajaa ylinopeutta


2.

sydäntalvi -
jäisellä maantiellä
lumihiutale nälissään


3.

luminen puu --
kumpikaan harakoista
ei päästä ääntä

Kolmosessa oli alkuperäisin luminen puun latva, mutta kokeilin myös: jäinen puunlatva - päätyen kuitenkin vain lumiseen puuhun. Puuta se on sen latvuskin.

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Albatrossi ja seilauksensa seilanneet




Kävimme Rauman Merimuseossa. Yllä kartta yhdestä kohteesta jossa olen joskus käynyt. Pysähdyspaikka oli keskellä olevan Melville Island. Alla on vanha laivani M/S Tellus jossa olin pienen aikaa viime vuosisadan puolella joskus. Kävimme Kyproksella, ja Välimeri oli loppukesällä lämmin.




Alla on vitriinissa huilaava albatrossi. Albatrossit lentelevät ainoastaan eteläisellä puoliskolla; eivät viihdy maapallon (= Tellus) pohjoisosissa. Viisas lintu. Vitriinin äärellä Arnold Kallio, joka on radiosähköttäjänä ollessaan kiertänyt Cap Hornin.




Rauman Merimuseo on avoinna sunnuntaisin 12:00 - 16:00. Jos on eläkeläinen niin saa tingata pari Euroa lipun hinnasta! Museon valikoima on laaja, edustava, mielenkiintoinen, jännittävä, kiinnostava. (Unohtuiko joku määrite?) Alla vielä bonuksena kuva Wihurin Wiides-nimisen laivan pienoismallista:




lauantai 12. helmikuuta 2011

12.2.2011






Muistatteko aikaa jolloin kirjoituskoneissa käytettiin vesileimapaperia: Jyväskylä LINEN BANK?

Muistatteko aikaa kun toitotettiin että globaali ilmasto lämmittää koko maapallon?

Kirjoituskoneita ei enää paljokaan käytetä; printtereissä on tylsää 80 gramman massapaperia, ei vesileimaa.

Ja Suomessa palaa lämmitysöljyä ennätystahtiin; täällä jatkuu ja jatkuu pakkaset.

perjantai 11. helmikuuta 2011


dark night -
over the snowy fields
power cable


variation # 2


dim mist -
through the snowy forest
broken power cable


Suomeksi tehty versio:

talvinen kiire -
lumisesta metsästä
katkenneet sähköt

torstai 10. helmikuuta 2011




 
Latu lumessa - 
hengästynyt aurinko 
viilettää sivuun

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Suomalaiseen helmikuuhun vuonna 2011 sopinee seuraavat Issat, ensin vuodelta 1817:

yö majassa -
kylmyyden
syvän syvä sydän


Kylmä talvi hankaloitti Issan kirjoitusmerkkien piirtelyä:

jäätävän kylmää;
sivellin umpijäässä -
ei haikuja tänään

Mutta vastoinkäymisestä Issa ei ole moksiskaan, vuodelta 1817 löytyy:

luminen päivä --
luonnostelen tekstiä
tarjottimen tuhkassa

Samaan päiväohjelmaan sopinee seuraava iloinen haiku Issalta, myös vuodelta 1817:

majani noki -
ystävällinen myrsky
hoitaa lakaisun

tiistai 8. helmikuuta 2011

Veivailin kolmirivistä tekstiluonnosta pyykkinarulle jäätyneestä saunapyyhkeestä. Ei oikein tyydyttänyt; ensin oli näin:

takatalvi
kylpypyyhe jäätynyt
betoniviipaleeksi


Kökköä kanssa. Rivin 3 tavujakin kuin turkulaisella Wikeströmin puutalon purkutyömaalla. Toinen yritys:

keskitalvi ...
saunapyyhe jäätynyt
pakasteeksi


Hmn. Pakasteeksiko? Tähän seuraavaan pysähdyin, nyt:

talven tuulessa
kylpypyyhe jäätynyt
hyyhmälevyksi


Sitten löysin Issalta vuoden 1817 tuotoksen:

kotini
ainoa pyyhe
jäätynyt tönköksi

maanantai 7. helmikuuta 2011

Tämä on suomennettu versio:

lumihiutale
kiitää ikkunan ohi
pysähtymättä

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

keskitalvi -
lunta varisee puusta
oravan perään


Seuraava on Issalta vuodelta 1822:

jahtaan kirppuja -
vanhan miehen
sameat silmät

lauantai 5. helmikuuta 2011

Kävin viikolla Hesassa, istuin junassa ja luin miten lumisateet katkoivat Mäntyharjun seuduilla sähköjä. Ja sen minkä lumisade katkoi ei sähköfirmat tahtoneet saada mitenkään korjatuksia. Tulee mieleeni Titanic joka oli ihmisten mukaan uppoamaton.

sähkökatkos --
sokea mies valittaa
että ei näe mitään



Koska olen viljellyt aika ajoin Issan lyhyitä muistiinpanoja, niin tännekin yksi Issa vuodelta 1816:

talven tuuli --
viljelijän selän takana
varis kylvää siemeniä

perjantai 4. helmikuuta 2011

Pari sarjasta lyhenevään yöhön / pitenevään päivään:

versio 1.

lyhenevä yö -
joku lumihiutale
saapuu perille


versio 2.

pitenevä päivä --
ei aio eläköityä
ennen aikojaan


versio 3.

lyhenevä yö -
kuin jäisi eläkkeelle
päivänkajossa

torstai 3. helmikuuta 2011




  
Eivät tietääkseen 
jäniksen vuodesta -- 
räystään jääpuikot



keväinen päivä -- 
räystään jääpuikkokin 
kasvaa kuin jänis


Syyllinen tähän revittelyyn on löytämäni Issa vuodelta 1816:


käyttää päätään,
apotti, särkiessään
jääpuikkoja


keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Ikkyuu ja luurankouni




Ikkyuu Riehaantunut pilvi ja Luurankouni on ilmestynyt vuonna 2010. Basam Books.





Esipuhe sanoo teoksen olevan Ikkyun Riehaantunut pilvi - teoksen toinen painos. Minulla on kuitenkin kirja joka sanoo olevansa toinen painos. Siis tämä 2010 laitos on ainakin kolmas? Siitä viis; lisäykset ovat huisin hilpeitä! Säälittää että tuo vanha laitos tämän uuden ilmestyttyä on tarpeeton. Kuin syksyllä puusta hyödyttömän varissut lehti, kaikkensa tyhjänneenä asettuu puutarhaan aikoakseen mädäntyä jolleivat kastemadot häntä sitä ennen syö.

Hyvitykseksi otan vapauden lainata luurankoteksteistä sekä ylläolevan kuvan että sivulta 100 seuraavan tekstin:


Juurelta nousee
monta tietä vuorelle,
mutta katsokaa:
korkeimman huipun yllä
hohtaa yksi täysikuu.


Copyright Ikkyuu (1394-1481) keisari Go-Komatsun epäsäätyinen poika. Suomennetun version copyright on Kai Niemisen. Japanilaiseen, ja kiinalaiseen kirjalliseen perintöön kuuluu ketjutus, eli jatkan tekstiä:
 
Tätä köyhyyttä -- 
näin rahakas maailma 
ja vain yksi kuu! 

tiistai 1. helmikuuta 2011

Vaihtelun vuoksi yksi Issa


Minun elämäni --
kylmiä aamuja,
kylmiä öitä

Issa vuonna 1816.

Kasvihuoneilmiö on tuotteistettu tuottamaan. Valta on niillä jotka sen suostuvat ottamaan. Talvi on ollut pitkä, valtaisa. Rustasin pari kolmirivistä, voisivat olla senryuu-tyyliin sijoittuvia, jos halutaan:

Vaalit lähestyy.
Köyhille nukkujille
kylmää kyytiä.


Ei oikein kuitenkaan valaistumista edistäne. Liikaa vaikutteita osakeyhtiöitetyistä valtion ja kunnan rahastuslaitoksista? Jotain rakentavaa kehiin:

Läntiset tuulet
voittavat itätuulet --
vaalien jälkeen