torstai 30. heinäkuuta 2009



1.


taivasta vasten
puun latvat

tyyntä, mikään ei liiku

kanervien varvut
hämärtyvät maata vasten

mustikat ovat jo kypsiä

nekään
eivät
ääntele


2.

taivaasta näkee
että aamuun on aikaa
pari tuntia vielä

odottavat sitä
rannan kaislat
liikkumatta
tyynessä


kuuntelen uteliaana
tätä meteliä
pääni sisällä



3.

askelten ääni
kun kävelen rannalle

pysähdyn

metsä, kuin nukkuisi
järvi, kuin odottaisi
taivas, kuin ei olisi olemassa

hämärä hengittää


4.

hais
ra pe
Muu sä

puun juurella


puu kasvaa

muurahaiset nukkuvat

metsä lienee


menen sisälle
ja suljen oven takanani

hyttysillä
ei ole asiaa
minulle

ei ole

4 kommenttia:

Olli-Pekka Uusitalo kirjoitti...

Hienosti hengittävä runo, tätä lukiessa tuli hyvälle mielelle, kiitos!

Juhani Tikkanen kirjoitti...

Oopee: Tulehan joutessasi käymään! Ajo-ohje: Helsingistä Mikkelin ohi ja Joensuusta pohjoiseen. Sitten oikealle ja muutaman venkuran jälkeen olet jo perillä.

Olli-Pekka Uusitalo kirjoitti...

Oletteko ihan vakituisesti muuttaneet tuohon uuteen osoitteeseen? :)

Juhani Tikkanen kirjoitti...

oopee: ei ihan vielä, elokuun puolella hiiviskelen taas Turun kulmilla ...